Stakesin laskelman mukaan ainakin 65 000 lasta on vaarassa tulla syrjäytetyksi ja heidän määränsä kasvaa vuosittain yli tuhannella. Luvut ovat hälyttävän suuria. Katriina Loposen tutkimuksessa keskitytään vaikeassa työttömyystilanteessa olevien nuorten työelämäkokemuksiin ja niille annettuihin merkityksiin toiseuden suunnasta.

Toiseudella tutkimuksessa tarkoitetaan palvelu-järjestelmän palvelunkäyttäjään liittämää ”ilman olemisen näkökulmaa”. Tutkimuksessa toiseuden käsite auttaa löytämään nuorten arjen selviytymismekanismeja. Toisena keskeisenä käsitteenä tutkimuksessa käytetään kannattelevan ympäristön käsitettä.

Tutkimuksessa peilataan nuorten aikuisten kokemuksia vallitsevaan yhteiskunnalliseen puhekäytäntöön kolmen teeman avulla: koulutus- ja työura, työmarkkina-aseman määrittely ja paikka yhteiskunnassa. Tutkimustuloksissa tulee selvästi esille nuorten aikuisten puheen ja vallitsevan yhteiskunnallisen puheen välinen jännite.

– Kaikki nuoret ovat tutkimushetkellä koulu- ja työelämän ulkopuolella. Useimmilla nuorilla on terveydellisiä haittoja. Silti he ovat jääneet vaille oikeanlaista apua ja hoitoa. Terveyden menettämisestä huolimatta nuoret tavoittelevat koulutus- ja työelämäsuhteessa perinteisiä elämänkulun ankkureita. Ammatilliseen kouluttautumiseen liittyvä pakkohaku ei ole tuottanut tutkimuksen nuorten kohdalla hyvää tulosta, ja uuden koulutuksellisen käsikirjoituksen tekeminen on jäänyt useimmiten nuoren vastuulle. Palvelujärjestelmässä ei ehditä pohtia nuorille merkityksellisiä ihmisenä olemisen ja elämän tarkoituksen kysymyksiä. Nuoret pitävät työttömyyttä omista puutteistaan johtuvina ja kynnys hakea apua nousee, Loponen sanoo.

Tutkimuksen mukaan myöskään Työvoiman palvelukeskus ei näytä tuoneen ratkaisua työllistymis- ja kuntoutusjärjestelmän aukkokohtiin.

– Eri kuntoutushankkeet ovat tehneet hyviä avauksia uudentyyppisen verkostotyön suuntaan, mutta niitä on hyödynnetty vain vähän palvelukeskusten toiminnassa. Tutkimustuloksissa tulee myös esille, että työllistymisen ensisijaisuutta korostava palvelujärjestelmä on kyllä tunnistanut useimmat nuoret erityistä tukea tarvitseviksi, mutta se ei ole hyödyntänyt luokitteluaan, vaan palauttanut nuoret peruspalveluihin. Ne ovat kuitenkin tutkimuksen nuorille riittämättömiä.

Irti syrjäytymisen ongelmapuheesta
Nuoret haastavat vastapuheellaan instituutioita kohtaamaan oman tarinansa, vaikka se ei olisikaan mallitarina. Odotus yhteiskunnalle on olla koulussa, työssä ja arjessa muiden joukossa omanäköisenä ja omin edellytyksin. He eivät puhu itsestään syrjäytyneinä. He ovat löytäneet itse omiksi kannatteleviksi ympäristöikseen yhteisöllisen kodin ja musiikin maailman.

– Taiteellisen ajatteluun perustuva toiminta voisi antaa rakennusaineita, joiden varassa lapsen tai nuoren aikuisen taidon ominaislaatu tulisi tunnistetuksi, ja hän voisi kehittyä omien edellytystensä mukaisesti. Taideaineille tulisi antaa kouluissa tilaa. Viime aikoina on tehty hyvä avaus draaman ja etiikan tuomiseksi kouluopetuksen uusiksi oppi-aineiksi. Sosiaalityökin voisi etsiä rinnalleen toimijoita taiteiden puolelta. Tärkeintä olisi eri toimijoiden ja poliittisten päättäjien tunnistaa tutkimukseni nuorten tuottaman arkielämän tiedon pohjalta toisin toimimisen mahdollisuuksia yhteiskunnallisten instituutioiden ja palvelujärjestelmien toimintakäytännöissä, Loponen sanoo.

Tutkimus paikantuu – vastapainona viralliselle tiedolle – toisen tiedon tavoitteluun. Tutkimuksessa nuoret ovat ensisijaisia tiedon tuottajia ja tietäjiä. Tutkimuksessa käytetään aineistona nuorten aikuisten omakohtaisia kokemuksia työelämänkulusta. Aineisto koostuu seitsemän 18–25-vuotiaan työttömän nuoren miehen haastattelukertomuksista, jotka on tehty vuosina 2006–2008.

YTM Katriina Loposen lisensiaatin työ tarkastetaan tiistaina 31.8. klo 12.15–14.15. Pohjois-Suomen osaamiskeskuksen Oulun toimipisteessä, Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysalan yksikkö, Professorintie 5, 90220 Oulu. Tutkilmuksen tarkastavat YTL Matti Tuusa ja YTT Leena Viinamäki ja professori Petri Kinnunen johtaa tilaisuutta.

Lisätiedot:
YTM, vs. johtava sosiaalityöntekijä Katriina Loponen p. 044 5690302, s-posti katriina.loponen(at)mail.suomi.net
Loponen Katriina: Palvelujen kynnyksellä. Nuorten aikuisen kokemuksia työelämän toiseudesta. Lisensiaatin tutkimus. Erikoissosiaalityöntekijän koulutus, kuntouttava sosiaalityö. Lapin yliopisto, yhteiskuntatieteiden tiedekunta, 2010.

LaY/Viestintä/OT