Viime vuosina viranomaiset ovat yrittäneet puuttua eri tavoin työmarkkinoilta syrjäytyneiden ihmisten työn saannin ja työllistymisen vaikeuksiin. Asia on ollut esillä myös julkisessa keskustelussa. Sekä Kelan että työ- ja elinkeinohallinnon järjestämällä työhönvalmennuksella on pyritty tukemaan työllistymistä ja työhön paluuta.

Lapin yliopiston ja Kuntoutussäätiön tekemässä, Kelan rahoittamassa tutkimuksessa tarkastellaan ammatilliseen kuntoutukseen sisältyvää työhönvalmennusta, sen kohdejoukkoa, toteutusta ja tuloksia. Tutkimusta varten kerättiin tietoja rekisterien, lomakekyselyjen sekä henkilökohtaisten haastattelujen avulla työhönvalmennukseen osallistuneilta, valmennusta toteuttavilta palveluntuottajilta sekä työ- tai harjoittelupaikan tarjonneilta työnantajilta.

Kelan työhönvalmennukseen osallistuneista pääosa oli ollut ennen valmennusta työvoiman ulkopuolella. Osallistuneissa oli paljon nuoria miehiä, joilla oli usein vain perusasteen koulutus. TE-hallinnon valmennukseen osallistuneista puolet oli vajaakuntoisia työnhakijoita ja puolet ns. vaikeasti työllistyviä. TE-hallinnon asiakkaista noin 70 % arvioi työkykynsä vähintään kohtalaiseksi, kun taas Kelan asiakkaista valtaosa arvioi työkykynsä heikentyneeksi. Osallistujien tavoitteet vaihtelivat elämänhallinnan kohentamisesta avoimille työmarkkinoille työllistymiseen.

Osallistujat arvioivat yleensä hyötyneensä työhönvalmennusta, valitettavasti sekä Kelan että TE-hallinnon työhönvalmennuksen työllistymistulokset olivat kuitenkin vaatimattomat. Toisaalta asiakkaat raportoivat monenlaisia muita hyötyjä, kuten elämänhallinnan parantuminen, vuorokausirytmin löytyminen, sosiaalisten valmiuksien lisääntyminen ja verkostojen vahvistuminen.

Työmarkkinasiirtymiä ennustivat asiakkaiden koulutustaso ja aikaisempi elämäntilanne, koettu työkyky, pystyvyys ja osallistumismotivaatio. Keskeyttäneiden osuus oli suuri kaikissa valmennusmuodoissa.

Puutteita ilmeni yksilöllisessä ohjauksessa, kuntoutussuunnitelman seurannassa, koulutuksen ja työllistymisen tukemisessa sekä valmennuksen jälkeisessä tuessa, siirtymävaiheiden varmistamisessa ja jatkosuunnitelmien toteutumisen seurannassa.

Jos työhönvalmennustoiminnalla halutaan aidosti tukea työllistymistä, työelämäntavoitteita olisi selkiytettävä. Lisäksi tulisi vahvistaa palveluntuottajien osaamista yksilöllissä ohjauksessa, työnantajayhteistyössä ja työn etsinnässä.

Lisätietoja:
Professori Kristiina Härkäpää, Lapin yliopisto, p. 040 548 3889, etunimi.sukunimi (at) ulapland.fi
Tutkija Jaakko Harkko, Kuntoutussäätiö, p. 044 781 3121, etunimi.sukunimi (at) kuntoutussaatio.fi

Julkaisu:
Härkäpää K, Harkko J, Lehikoinen T. Työhönvalmennus ja sen kehittämistarpeet. Helsinki: Kela, Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 128, 2013. ISBN 978-951-669-921-2 (nid.), ISBN 978-951-669-922-9 (pdf) Hinta: 15 euroa.

Tilaukset:
julkaisut (at) kela.fi tai p. 020 634 1947

Tiedote/ Kela 9.1.2014