Monet valtiot turvautuivat 2010-luvulla talouskurioppiin pyrkiessään vähentämään finanssikriisiä seuranneen taantuman myötä kasvanutta valtionvelkaa. Vaikka kansainvälisissä keskusteluissa talouskuria kritisoitiin toimimattomaksi talouspoliittiseksi opiksi ja inhimillistä kärsimystä aiheuttavaksi, myös Suomessa päätettiin lähteä talouskurin tielle. Uudessa kirjassa tutkijat tarkastelevat, mitä Suomessa tuolloin tapahtui.
Monitieteisessä kirjassa Talouskuri tuli Suomeen ilmiötä tarkastellaan poliittisen historian, taloustieteen, mediatutkimuksen, sosiologian, ympäristötalouden, sukupuolentutkimuksen ja sosiaalipolitiikan näkökulmista.
– Kirjan yhtenä tarkoituksena on rikastuttaa talouspoliittisia keskusteluja tuomalla esiin talouskurin luonnetta paitsi talouspoliittisen oppina myös tulevaisuutta koskevana poliittisena kamppailuna, yleisenä mielialana sekä arjessa koettuna ja elettynä – toisin sanoen sosiaalisena ilmiönä, kuvailee kirjan toimittanut sosiologi Janne Autto.
Kirjassa tutkijat osoittavat, miten talouskuriopin hallitseva asema 2010-luvun Suomessa oli pidemmän aikavälin kehityskulkujen tulos. Niihin sisältyvät jo 1970-luvulta alkaen tehdyt uusliberaalit talouspoliittiset linjaukset sekä mediakentän muutokset.
– Keskeisessä osassa oli myös talouskurin oikeuttaminen arkijärkeä puhuttelevilla mutta myös yksinkertaistavilla ja harhaanjohtavilla taloutta koskevilla ajatuksilla, kuten valtiontalouden ja kotitalouden rinnastamisella.
Janne Autton mukaan kirja on erittäin ajankohtainen myös tämän päivän talouspoliittisten keskustelujen näkökulmasta. Kuva: Marko Junttila
Mitä talouskuriaallosta olisi syytä ymmärtää ja oppia?
Kirjoittajat kuvaavat 2010-luvun talouskuripolitiikan seurauksia. Esimerkiksi sukupuolten välinen tasa-arvo siirrettiin politiikan keskiöstä marginaaliseksi kysymykseksi, vaikka talouskuritoimien kielteiset seuraukset kohdistuivat monella tapaa erityisesti naisiin. Hoivaan kohdistuvissa leikkauksissa taustalla oli oletus, että hoiva on pelkästään kuluerä – vaikka se voi olla valtiontalouden näkökulmasta myös kannattava investointikohde, kuten Anna Elomäki, Hanna Ylöstalo ja Johanna Kantola kirjassa tuovat esiin.
Talouskuri heikensi kansalaisten luottamusta valtiota ja yhteiskuntaa kohtaan vahvistaen näin epäluuloa ja vastakkainasetteluja. Finanssikriisin ja sitä seuranneen talouskurin synnyttämällä ilmapiirillä oli osansa populismin sekä etnonationalististen ja rasististen vastakkainasettelujen voimistumisessa.
Lisäksi talouskuri viivytti ekologista jälleenrakennusta. Kirjassa Tero Toivanen, Paavo Järvensivu ja Ville Lähde kuvaavat talouskurin aikaa taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti menetetyksi vuosikymmeneksi.
– Talouskriisien aikaan taloudellinen mielikuvitus kapenee ja tärkeinä pidetyt sosiaaliset päämäärät luokitellaan helpommin hyvien aikojen luksukseksi. Lisäksi kriisien aikaan tehdyt reaktiiviset tai sellaisina esitetyt politiikkatoimet synnyttävät usein pidempikestoisia tai pysyviä suunnanmuutoksia, Autto toteaa.
Vaikka kirja keskittyy siihen, miten ja millaisin seurauksin talouskuriaalto rantautui Suomeen viime vuosikymmenellä, Autton mukaan kirja on erittäin ajankohtainen myös tämän päivän talouspoliittisten keskustelujen näkökulmasta.
– Koronapandemian ja Venäjän hyökkäyssodan myötä valtioiden velka on jälleen lisääntynyt ja talouskuri on noussut poliittisten keskustelujen keskipisteeseen. Kirja auttaa ajattelemaan, mitä edellisessä talouskuriaallossa tapahtui ja mitä siitä olisi syytä ottaa opiksi.
Teostiedot:
Autto, Janne (toim.)
Talouskuri tuli Suomeen. Vastapaino 2023
Lisätiedot:
Apulaisprofessori Janne Autto, janne.autto(at)ulapland.fi, p. 040 484 4227