Alueen kehityksestä on tullut erilaisten hankkeiden ja projektien keinoin tapahtuvaa työtä. Irmeli Kari-Björkbacka kysyy tuoreessa väitöstutkimuksessaan, miten on mahdollista, että kaikki alueella tärkeäksi mainittu työ Lapin kehittämistä ohjaavissa teksteissä, matkailua lukuun ottamatta, on miesvaltaista.

Kari-Björkbacka osoittaa väitöksessään, että erot naisten ja miesten asemassa ovat retorisesti tuotettuja ja arvottavia. Keskeinen eroja ja järjestyksiä tuottava tekijä on talous, joka on sukupuolittunutta. Sukupuolittunut talous tekee miesvaltaisista aloista, kuten teollisuudesta ja rakentamisesta, suojeltua ja säilytettävää.

Kari-Björkbacka analysoi väitöstutkimuksessaan Lapin maakuntasuunnitelmia ja -ohjelmia sekä työllisyyttä, väestöä ja taloutta tarkastelevia tilastoja vuosilta 2003–2009. Maakuntasuunnitelmat ja -ohjelmat ovat kirjallisesti laadittuja asiakirjoja, joiden tarkoituksena on kehityssuuntien hahmottamisen ohella saada alueelle EU:n ja valtion myöntämiä varoja.


Miesvaltaiset alat investointeja, naisvaltaiset kuluja

Vuosina 2003–2009 maakuntasuunnitelmat ja -ohjelmat ovat kokeneet sisällöllisen muutoksen neuvottelevista asiakirjoista strategisiksi. Muutoksessa on kysymys siitä, että kilpailu alueiden välillä on kiristynyt ja alueiden selviytymisen ehdot ovat tiukentuneet. Irmeli Kari-Björkbackan tutkimuksen mukaan tämä merkitsee työn, rahan ja ihmisten järjestämistä potentiaalisiin voittajiin ja häviäjiin sekä samanaikaisesti sukupuolittuneen talouden tekemistä.

– Valtion rahasta tulee miesvaltaisten alojen yhteydessä investointeja, jotka kantavat mukanaan lupausta yksityisestä ja oikeasta rahasta. Naisvaltaisten alojen yhteydessä samasta valtion rahasta kirjoitetaan kuluina ja avustuksina, jotka ovat syyllisiä kuntien ja valtion velkaantumiseen. Tästä johtuen kuntien peruspalvelutyö asettuu muutosten ja kurjistumispyrkimysten alaiseksi, Kari-Björkbacka kertoo.

Kari-Björkbackan mukaan investoinneilla pidetäänkin erityisesti huolta miesten työllisyydestä, eikä naisvaltaisten hyvinvointipalvelujen tuottavuutta tunnisteta:

– Naisvaltaisia aloja pidetään erilaisten töiden hajanaisena kenttänä, jolla ei ole nimeä. Samalla hyvinvointipalvelujen rooli kuntien verotulojen kerryttäjänä ja ylläpitäjänä jää kokonaan tunnistamatta.


Koulutetut naiset rikkovat talouden järjestystä

Irmeli Kari-Björkbackan mukaan naisten tehtävänä taloudessa on toimia täydentävien tulojen hankkijoina. Miesten tehtävinä taloudessa on toimia työssä ja pääasiallisina elättäjinä. Tällainen jako vahvistaa mieselättäjyyttä.

– Kun sukupuolten paikat oikeutetaan taloutta palvelevilla vastavuoroisilla "luonnollisilla" tehtävillä, kiinnittävät ne sukupuolten identiteetit paikoilleen. Identiteettien paikoilleen kiinnittäminen merkitsee muutosta sukupuolten moninaisuuteen, Kari-Björkbacka kertoo.

Lapin alueella tämä tarkoittaa Kari-Björkbackan mukaan miesten muuttumista terveemmiksi, pitkäikäisemmiksi, säännöllisesti työssäkäyviksi ja ansaitseviksi. Naisten puolestaan tulisi synnyttää enemmän, kouluttautua vähemmän ja irrottautua säännöllisen työn ja ansioiden piiristä.

– Sukupuolittunut talous tuottaa huolen sairastelevista, ennen aikojaan kuolevista, työmarkkinoiden ulkopuolelle jäävistä miehistä. Ongelmia sen sijaan aiheuttavat alueen koulutetut naiset, sillä he rikkovat hallitsevan sukupuolittuneen talouden jakoa ja järjestyksiä. Vääränlaisten naisten ja naisten töiden tulisi hallitsevan sukupuolittuneen talouden mukaisesti joko muuttua tai muuttaa pois, Kari-Björkbacka sanoo.

Kari-Björkbackan mukaan alueen moninaisten vaihtoehtojen näkeminen ei ole mahdollista ilman sukupuolittuneen talouden näkyväksi tekemistä ja purkamista. Eräs keino purkaa sitä on kytkeä käytännön aluekehitystyö ja sukupuolentutkimus kiinteään vuoropuheluun.


Tietoja väitöstilaisuudesta:

Yhteiskuntatieteiden maisteri Irmeli Kari-Björkbackan väitöskirja Alueen ja työn sukupuoli tarkastetaan Lapin yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina 25. syyskuuta klo 12, luentosalissa 3, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi. Vastaväittäjänä toimii professori Päivi Eriksson Itä-Suomen yliopistosta ja kustoksena professori Merja Kinnunen Lapin yliopistosta. Tervetuloa!


Tietoja väittelijästä:


Kuva: Marko Junttila

Irmeli Kaarina Kari-Björkbacka (s. 1964 Rovaniemellä) on kirjoittanut ylioppilaaksi Rovaniemen Keskustan lukiosta vuonna 1983. Hän on valmistunut yhteiskuntatieteiden maisteriksi Lapin yliopistosta vuonna 1992.

Irmeli Kari-Björkbacka on työskennellyt urallaan Lapin yliopistossa erilaisissa työtehtävissä vuodesta 1991. Hän on työskennellyt vuosina 1991–1996 yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa amanuenssina, tutkijana, tuntiopettajana ja assistenttina. Hän on työskennellyt myös Lapin yliopiston täydennyskoulutuskeskuksessa sosiaali- ja terveysalan koulutuspäällikkönä vuosina 1996–2001 sekä mediapedagogiikkakeskuksessa ja sosiaalityön laitoksella verkko-opetuksen suunnittelijana vuosina 2001–2002. Kari-Björkbacka on työskennellyt myös projektipäällikkönä aluekehitys- ja innovaatiopalveluissa ja yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa vuosina 2003–2013. Vuodesta 2014 alkaen hän on työskennellyt koulutuspäällikkönä Lapin yliopiston koulutus- ja kehittämispalveluissa.


Lisätietoja:

Irmeli Kari-Björkbacka
irmeli.kari (at) ulapland.fi
P. 040 484 4197 (työ), 040 716 2235 (koti)


Julkaisun tiedot:

Irmeli Kari-Björkbacka: Alueen ja työn sukupuoli. Acta Universitatis Lapponiensis 306. Lapin yliopistokustannus. Rovaniemi. 2015. ISNB 978-952-484-834-3. ISSN 0788-7604. Verkkoversio (pdf): Acta Electronica Universitatis Lapponiensis 173. ISBN (pdf) 978-952-484-835-0. ISSN (pdf) 1796-6310.


LaY/Viestintä/RJ