Suomalaisissa yliopistoissa on viime vuosina toteutettu sekä rakenteellisia että hallinnollisia uudistuksia. Kiristynyt taloudellinen tilanne, toiminnan tehostaminen, kansainvälistyminen, digitalisaatio sekä uudet johtamistavat arviointi- ja raportointijärjestelmineen ovat aiheuttaneet merkittävän johtamisympäristön muutoksen. Johtajuus ja johtaminen ovat nousseet keskeisiksi yliopistotyötä raamittaviksi tekijöiksi.

Kollegiaalisesta johtamisesta ylhäältä johtamiseen

Siirtyminen johtajakeskeisempiin johtamismalleihin on muuttanut traditionaalisia johtamiskäytäntöjä paikoitellen voimakkaastikin, erityisesti tiedekunnissa. Nurkkalan mukaan tieteentekijöiden ja tiedeyhteisöjen äänen kuuluminen ja vaikutusmahdollisuudet ovat jääneet yliopistoissa käytävissä keskusteluissa ulkokehälle.

— Esimerkiksi professorit ja tiedekuntien alaisten yksiköiden johtajat kokevat tulleensa syrjäytetyiksi. Hallinnollisen työn koetaan lisääntyneen ja tuloksellisuuden tavoittelun koetaan vievän tilaa varsinaiselta tieteelliseltä työltä ja opetustehtäviltä, Nurkkala kertoo.

Tieteellinen tutkimus, jossa yksilöiden innovatiivisuus ja substanssiosaaminen ovat keskeisiä menestystekijöitä, ei taivu ylhäältä johtamiseen ja rakenteisiin. Tutkimus etenee usein ennakoimattomastikin tapahtumien mukaan. Työn organisointi ja tehokkuusmuistuttelu ovat usein perua sellaisesta johtamisajattelusta, mikä ei kuulu yliopistoihin.

— Vaikuttaa siltä, että tehokkuuden muistuttelusta ei yliopistojen johdossa uskalleta luopua, vaikka kenelläkään ei tunnu olevan riittäviä keinoja tehokkuuden parantamiseen. Dekaanit luovatkin itse malleja, joiden he uskovat vaikuttavan tieteellisen tuloksellisuuden kasvattamiseen, Nurkkala toteaa.

Dekaanit tieteellisen työn suojelijoita ja mahdollistajia

Dekaanit kokevat velvollisuudekseen suojella yhteisöään liiallisilta hallinnollisilta tehtäviltä ja parhaansa mukaan toimivat suodattajina hallinnon ja tiedeyhteisönsä välissä. Dekaanit ovat kokeneita ja ansioituneita tutkimusryhmien johtajia, eivätkä halua kokonaan luopua tutkimustyöstä, mikä on tehnyt heistä yliopistokulttuurin ylläpitäjiä ja humboldtilaisen yliopistoperinteen jatkajia. Dekaanit ymmärtävät tiedeyhteisönsä ajattelumaailmaa, eivätkä he autoritaarisesti käytä valtaansa, vaan pyrkivät oikeudenmukaisen johtamisen, riittävän vuorovaikutuksen ja luottamuksen turvin rakentamaan yhteisöllistä ilmapiiriä ja menestyksellistä tieteellistä yliopistoa.

—Tiedeyhteisönsä voimaannuttamina ja omanarvontuntoisina dekaanit kykenevät esittämään kriittisiäkin näkökulmia ja viemään tiedeyhteisönsä sanomaa yliopiston johtoon, Nurkkala toteaa.

HM Riitta Nurkkala tutki dekaanien kokemusten merkitystä yliopistotyölle ja johtamiselle. Tutkimuksen ytimessä on kysymys, kuinka yliopistoa voisi johtaa siten, että tieteellisen työn tekemisen edellytykset ja työssä menestyminen tulisivat turvatuiksi.

Nurkkalan väitöstutkimuksen aiheena on akateemisen keskijohdon psykologiset sopimukset. Tutkimus sijoittuu psykologisesti painottuneeseen henkilöstöjohtamisen alaan, ja siinä tarkastellaan dekaanien kokemusten näkökulmasta yliopistojen johtamista.

— Väitöstutkimus lähestyy dekaanien kokemuksia laadullisen, straussilaisen grounded teoria –menetelmän keinoin. Tutkimuksen aineiston keräsin narratiivisilla haastatteluilla, Nurkkala kertoo.

Tutkimuksen tuloksia voi hyödyntää erityisesti yliopistojen johtamisessa ja kehittämisessä. Nurkkalan mukaan tieteentekijöiden psykologisten sopimusten ymmärtäminen mahdollistaa yliopistojen tehokkaamman tulosohjauksen ja johtamisen sekä tukee pyrkimyksiä varmistaa yhteiskuntaa palveleva toiminta.

Tietoja väitöstilaisuudesta

HM Riitta Nurkkalan akateeminen väitöskirja ”Psykologiset sopimukset akateemisessa johtamisessa. Tapausesimerkkinä yliopistojen keskijohto” tarkastetaan Lapin yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa helmikuun 23. päivänä 2018 klo 12 Cástren-salissa. Vastaväittäjänä toimii professori ma. Jussi Kivistö Tampereen yliopistosta ja kustoksena professori Antti Syväjärvi Lapin yliopistosta. Tilaisuuden jälkeen on kahvitarjoilu ravintola Fellissä. Tervetuloa!

Tietoja väittelijästä

Riitta Nurkkala (os. Korttilalli) on syntynyt Oulussa ja kirjoittanut ylioppilaaksi Haukiputaan lukiosta vuonna 1974. Hän valmistui hallintotieteen maisteriksi Lapin yliopistosta vuonna 2011 pääaineenaan hallintotiede. Oulun yliopistossa Nurkkala on toiminut vuodesta 1977 alkaen hallinnollisissa tehtävissä tiedeyhteisöissä, laitoshallinnossa ja hallintopalveluissa. Vuodesta 2014 lukien hän on toiminut suunnittelijana Oulun yliopiston täydentävien opintojen keskuksessa pääasiassa sosiaali- ja terveysalan johtamiskoulutuksissa.

Lisätietoja

Riitta Nurkkala
Riitta.Nurkkala@oulu.fi

Väitöskirjan julkaisutiedot

Riitta Nurkkala: Psykologiset sopimukset akateemisessa johtamisessa. Tapausesimerkkinä yliopistojen keskijohto. Lapin yliopistopaino, Rovaniemi 2018. Acta Universitatis Lapponiensis 365, ISBN 978-952-337-044-9, ISSN 0788-7604. Verkkoversio (pdf) Acta electronica Universitatis Lapponiensis 232, ISBN 978-952-337-045-6, ISSN 1796-6310.

LaY/Viestintä/J-EK