Terveystieteiden maisteri Riitta Räsänen tarkastelee sosiaalityön alan väitöstutkimuksessaan ympärivuorokautisessa pitkäaikaishoidossa olevien ikäihmisten elämänlaatua. Lisäksi hän valottaa sitä, miten ammatillisen hoivatyön sekä palveluiden johtamisen käytännöt vaikuttavat vanhusten elämänlaatuun. Tutkimus on toteutettu kunnallisissa laitoshoitoyksiköissä sekä tehostetun palveluasumisen yksiköissä yhdessätoista keskisuomalaisessa kunnassa.

Tutkimuksen mukaan pitkäaikaishoidossa olevien vanhusten hyvän elämänlaadun takaa hyvä ja sujuva arki. Arjen laatuun vaikuttavat erityisesti ihmissuhteet, vanhuksen mahdollisuudet vaikuttaa oman arkeensa, vanhuksen tarvitseman avun saatavuus sekä jossain määrin myös asuinympäristö.

– Asuinympäristön tulee olla riittävän kodinomainen ja vastata ikääntyneiden tarpeita, Riitta Räsänen toteaa.

– Käytännössä tilojen tulee olla sellaiset, että liikunta- ja toimintarajoitteiset ihmiset voivat elää niissä. Lisäksi elämänlaadun kannalta on tärkeää, että yksilöllisyyttä ja yhteisöllisyyttä on sopivassa suhteessa. Tutkimuksessa tuli esimerkiksi ilmi, että elämänlaatu oli parempi yhden tai kahden hengen huoneissa asuvilla vanhuksilla kuin useamman hengen huoneissa asuvilla, Räsänen kertoo.

Elämänlaatua parantaa myös se, kun vanhus voi edes jossain määrin vaikuttaa oman päivänsä kulkuun.

– Muutoinkin vanhuksen aiemman elämäntyylin huomioiminen edistää hyvinvointia: että hän saa edelleen tehdä itselleen merkityksellisiä asioita.

Lisäksi elämänlaadulle tärkeitä ovat mielekkäät ihmissuhteet: niin omien läheisten kanssa kuin muiden asiakkaiden ja hoitajien kanssa.

– Erityisesti hoitajien läsnäolo ja vuorovaikutustaidot sekä hoitajien antaman ajan riittävyys vaikuttavat elämänlaatuun. Hieman yllättäen tyytyväisyys hoitajiin ja heiltä saatuun aikaan ei ollut sidoksissa henkilöstön määrään, vaan hyvää elämänlaatua tuottaneissa yksiköissä henkilöstömitoitukset ja kustannukset olivat alhaisimpien joukossa, Räsänen toteaa. Hän kuitenkin muistuttaa, että tutkimuksessa asiaa on tarkasteltu vanhuksen elämänlaadun näkökulmasta, eikä esimerkiksi hoitajien työn kuormittavuutta ole arvioitu.

Tutkimuksen mukaan vanhusten elämänlaadun kannalta on myös toisarvoista, asuvatko he laitoshoidon vai palveluasumisen yksiköissä. Räsänen painottaakin, että hyvän elämänlaadun tuottamisessa kyse ei ole vain resurssien määrästä tai organisaatiomallista vaan pikemminkin hoivatyön ja palveluiden johtamisen asenteista ja käytännöistä eli siitä, miten resurssit on kohdennettu asiakkaan parhaaksi.

– Palveluita ei tulisikaan ohjata järjestelmän tarpeiden pohjalta vaan asiakkaan tarpeiden mukaisesti. Asiakkaan kuulemisen ja arvostamisen sekä ikääntyneiden elämänlaadun turvaamisen tulisikin olla hoivan tavoite kaikilla hoivatyön ja johtamisen tasoilla, Räsänen tähdentää.

– Ensiaskel siihen olisi se, että kaikilla hoivatyötä tekevillä sekä hoivan käytännöistä ja resursseista päättävillä tahoilla tulisi olla gerontologista näkemystä eli heidän tulisi ymmärtää syvällisesti, mitä ikääntyminen tuo tullessaan ja millaista on olla ikääntynyt asiakas. Tämän tietämyksen pohjalta asenteita ja käytäntöjä voidaan muuttaa. Elämästähän voi nauttia vielä erityisen huonokuntoisena ja muistisairaanakin.

Vanhusten pitkäaikaishoidon kehittämisen tueksi Räsänen on määritellyt tutkimuksessaan uudenlaisen gerontologisen johtamisen ja ammatillisen hoivan mallin, jossa hoiva ja johtaminen vahvistavat vanhusten elämänlaatua joustavasti. Mallia ja muita tutkimuksen tuloksia voivat hyödyntää kaikki pitkäaikaishoivan ammattilaiset sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden hallinnoijat ja päättäjät.

Räsäsen tutkimus pohjautuu laajaan kvantitatiiviseen tutkimusaineistoon, joka kerättiin kansainvälisellä Care Keys -mittaristolla laitoshoitoyksiköissä, ympärivuorokautisen palveluasumisen yksiköissä ja muutamassa yksityisessä hoitokodissa (yhteensä 1370 asiakasta ja 33 toimiyksikköä) yhdessätoista kunnassa Keski-Suomessa vuosina 2006–2007. Tutkimusaineisto koostui ei-muistisairaiden asiakkaiden (292) haastatteluista, muistisairaiden asiakkaiden (384) havainnoinnista, hoitotyön asiakirjatiedoista sekä toimiyksikköjen johtajille (41) tehdystä kyselystä.

Tietoja väitöstilaisuudesta:
Terveystieteiden maisteri Riitta Räsäsen väitöskirja Ikääntyneiden asiakkaiden elämänlaatu ympärivuorokautisessa hoivassa sekä hoivan ja johtamisen laadun merkitys sille tarkastetaan Lapin yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina 19. elokuuta 2011 klo 12 Fellman-salissa (Yliopistonkatu 8, Rovaniemi). Vastaväittäjänä tilaisuudessa on professori Teppo Kröger Jyväskylän yliopistosta ja kustoksena emeritusprofessori Simo Koskinen Lapin yliopistosta. Tervetuloa!

Taustatietoja väittelijästä:
Riitta Räsänen (s. 1959 Viitasaarella) on valmistunut ylioppilaaksi Viitasaaren lukiosta 1978, sairaanhoitajaksi 1980, erikoissairaanhoitajaksi 1987 sekä terveystieteiden maisteriksi Jyväskylän yliopistosta 1997. Lisäksi hän on suorittanut opettajan pedagogiset opinnot ammatillisessa opettajakorkeakoulussa, johtamisen erikoistumisopinnot ja terveyshallintotieteen opinnot Kuopion yliopistossa sekä sosiaaligerontologian aineopinnot Lapin yliopistossa.

Riitta Räsänen on työskennellyt sosiaali- ja terveysalan johtamis- ja kehittämistehtävissä lähes 20 vuotta, muun muassa Jyväskylän maalaiskunnassa ja Palokan terveydenhuollon kuntayhtymässä, alueellisissa ja valtakunnallisissa kehittämishankkeissa (mm. Vitapolis-, GeroCenter-, LAILA-, Seutuhoiva- ja Seututerveyskeskushankkeet), asiantuntijatehtävissä kuntien vanhuspalveluissa sekä työyhteisökouluttajana entisen Jyväskylän maalaiskunnan eri hallintokunnissa.

Vuodesta 2010 lähtien hän on toiminut päätoimisena opettajana Jyväskylän ammattikorkeakoulussa opetusalanaan sosiaali- ja terveysalan johtaminen ja kehittäminen, palveluohjaus ja gerontologinen hoitotyö. Lisäksi hän on opettanut sivutoimisesti terveysalan hallintoa Jyväskylän yliopistossa ja avoimessa yliopistossa.

Lisätietoja:
Riitta Räsänen, p. 040 412 7501, riitta.rasanen (at) jamk.fi
Väitöskirjan lehdistökappaleet ja valokuva väittelijästä ovat saatavissa Lapin yliopiston viestinnästä: tiedotus(at)ulapland.fi tai p. 040 571 1960

Julkaisun tiedot:
Riitta Räsänen: Ikääntyneiden asiakkaiden elämänlaatu ympärivuorokautisessa hoivassa sekä hoivan ja johtamisen laadun merkitys sille. Acta Universitatis Lapponiensis 210. Lapin yliopistokustannus: Rovaniemi 2011. ISBN 978-952-484-468-0. ISSN 0788-7604.

Julkaisun myynti:
Tiede- ja taidekirjakauppa Tila (Lapin yliopiston pääkirjasto, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi), p. 040 821 4242, julkaisu(at)ulapland.fi, verkkotilaukset: www.ulapland.fi/lup

LaY/Viestintä / Sari Väyrynen