HM Petri Kettunen selvittää väitöstutkimuksessaan luonnontieteellisten käsitelainojen käyttöä organisaatioteoreettisissa käsitteissä. Kieli sitoo yhteen havaintomme ja käsitteellisen ajattelumme. Se on yhteiskuntatieteilijöiden työväline, jolla jäsennämme havaintomme ja teemme päätelmämme tutkimustuloksista. Kielellisillä valinnoilla tutkija ottaa haltuun, järjestää ja tuottaa sosiaalista todellisuutta – tekee maailman todeksi.
Vaikka hallintotieteellinen tutkimus painottaa käytännönläheistä organisaatiotutkimusta, tutkija tarvitsee havaintojen ja saatujen tulosten sanallistamiseen myös tietoa käsitteellisestä kielestä ja taitoa käyttää sitä. Kettusen tutkimuksessa pyritään vastaamaan hallintotieteellisen käsitetutkimuksen tarpeeseen.
—Tutkimuksessa tarkasteltujen organisaatioteorioiden keskeinen sanoma on, että organisaatiota on mahdollista tarkastella kuin ympäristönsä kanssa vuorovaikutuksessa olevaa biologista organismia. Tämä käsitteellinen malli, organisaatio on kuin organismi, avaa meille laajan näkymän organisaatioteorioissa käytettyjen luonnontieteellisten käsitelainojen verkostoon aina aineenvaihdunnasta termodynamiikan toiseen pääsääntöön, Kettunen toteaa.
Laajimmillaan organisaatioteorioihin on lainattu kokonaisia oppirakennelmia, kuten organisaatioekologisissa teorioissa, joihin on lainattu kertomuksellinen runkojuoni evoluutioteorian luonnonvalintaopista. Näiden teorioiden mukaan sosiokulttuurisessa valintasysteemissä organisaation selviytyminen on kiinni oppimalla hankituissa ominaisuuksissa toisin kuin luonnonvalinnassa, jossa organismin selviytyminen on kiinni sattumalta saaduista ominaisuuksista.
—Tutkimuksessa on myös vertailtu evoluutioteorian luonnonvalintaopin soveltamista organisaatio- ja populaatiotason teorioissa. Tarkentamalla katse luonnonvalintaopin lainakäsitteeseen on löydetty jotain uutta käsitteellisistä malleista: yksittäisen organisaation kehityksen, kasvun ja oppimisen tapahtumat muistuttavat eliön elämään liittyviä kehitysbiologisia tapahtumia ja, toisaalta, kokonaisen organisaatiopopulaation uusiutuminen muistuttaa eliöpopulaation sukupolvien elämänkiertoon liittyvää lisääntymisbiologiaa, Kettunen kertoo.
Tutkimuksesta selviää tutkijoiden monet tavat rinnastaa organisaatiotoiminta luonnonilmiöihin ja -lainalaisuuksiin. Saatuja tutkimustuloksia voidaan hyödyntää organisaatioihin liittyvissä kompleksisuus-, strategia-, verkosto- ja vuorovaikutustutkimuksissa.
Tietoja väitöstilaisuudesta:
HM Petri Kettusen väitöskirjaksi tarkoitettu tutkimus ”Luonnontieteellisten käsitelainojen esiintyminen organisaatioteorioiden käsitteellisinä malleina” esitetään Lapin yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi Lapin yliopiston Castrén-salissa perjantaina 5.4.2019 klo 12. Vastaväittäjänä toimii professori Esa Hyyryläinen Vaasan yliopistosta ja kustoksena professori Antti Syväjärvi Lapin yliopistosta.
Tietoja väittelijästä:
Petri Kettunen (s. 1967) on kirjoittanut ylioppilaaksi Jyväskylän Normaalikoulusta vuonna 1986. Hän on suorittanut hallintovirkamiestutkinnon Tampereen yliopistossa vuonna 1992, ja valmistunut hallintotieteiden maisteriksi Lapin yliopistosta vuonna 1997. Kettunen on työstänyt väitöskirjaansa vapaana tutkijana ja apurahatutkijana.
Lisätietoja:
Petri Kettunen
Puh. 050 323 8111
pkettune@ulapland.fi
Väitöskirjan julkaisutiedot:
Petri Kettunen: Luonnontieteellisten käsitelainojen esiintyminen organisaatioteorioiden käsitteellisinä malleina. Lapin yliopisto. Rovaniemi 2019. Acta electronica Universitatis Lapponiensis 258. ISBN 978-952-337-146-0. ISSN 1796-6310.
Väitös on luettavissa verkossa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-146-0
LaY/Viestintä/J-EK