Yhteiskuntatieteiden maisteri Leila Nisula tarkastelee sosiaalityön alaan kuuluvassa väitöstutkimuksessaan maahanmuuttajille suunnattujen työllistämisvalmennusten vuorovaikutuskulttuuria.

Työllistämisvalmennusten avulla pyritään edistämään maahanmuuttajien työllistymistä ja integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Valmennusten vuorovaikutuskulttuuri rakentaa omalta osaltaan maahanmuuttajien identiteettiä: sitä, miten henkilö itse näkee itsensä uudessa kulttuurissa ja miten muut hänet näkevät.

– Vuorovaikutuskulttuuri voi parhaimmillaan tukea maahanmuuttajan arkea, mahdollistaa hänen osallistumistaan ja tarjota yhteiskuntaan liittymisen mahdollisuuksia. Toisaalta vuorovaikutus voi myös vahvistaa erillisyyden tunnetta, asettaa maahanmuuttajan uhrin asemaan tai luoda kuvan elämästä uudessa yhteiskunnassa jatkuvana kamppailuna, tutkija huomauttaa.

Leila Nisula toteaakin, että maahanmuuttajatyössä olisi tärkeää luoda sellaista vuorovaikutusta, joka tukee laajasti maahanmuuttajien liittymistä yhteiskuntaan. Tällöin valmennusten tulisi keskittyä muuhunkin kuin vain työelämässä tarvittavien tietojen ja taitojen oppimiseen.

– Valmennuksissa tapahtuvan vuorovaikutuksen avulla voitaisiin tukea maahanmuuttajien liittymistä yhteiskunnan eri järjestelmiin ja yhteisöihin, esimerkiksi opastaa poliittisen osallistumisen mahdollisuuksiin sekä tukea maahanmuuttajan omia sosiaalisia verkostoja, Nisula mainitsee ja lisää, että esimerkiksi Suomessa pitempään asuneiden maahanmuuttajataustaisten henkilöiden avulla maahanmuuttajat voivat saada varsin hyödyllistä tietoa työpaikoista ja osallistumisen mahdollisuuksista.

Valmennuksissa tapahtuvan vuorovaikutuksen tulisi myös tukea sitä, että maahanmuuttajat voivat itse määritellä omaa identiteettiään uudessa kulttuurissa.

– Valmennuksien tulisi näyttää myönteisiä identiteettivaihtoehtoja eikä ainoastaan korostaa maahanmuuttajien asemaa ongelmallisena työllistettävänä tai henkilöinä, joilta puuttuu tarvittavaa osaamista ja jonka tulisi muuttua suomalaisten kaltaiseksi.

Nisulan mukaan ongelmana onkin usein se, että maahanmuuttajat nähdään yhtenäisenä ryhmänä, vaikka yksilöiden taustat ja elämäntilanteet ovat varsin erilaisia. Yksi esimerkki tästä on se, että maahanmuuttajien kanssa työskentelevät henkilöt korostavat usein asiakkaidensa identiteettiä uhreina: vuorovaikutuksessa saatetaan nostaa esille rasismin, trauman ja surun kokemukset, vaikka kaikilla valmennukseen osallistuvilla ei olisikaan taustallaan traumaattisia kokemuksia tai vaikka he eivät varsinaisesti olisi kokeneet rasismia.

– Olisikin tärkeää, että maahanmuuttajille suunnatuissa palveluissa pyrittäisiin entistä enemmän yksilölliseen kohtaamiseen. Jos yksilölliset erot jätetään palveluissa huomioimatta, vahvistuu vain identiteetti maahanmuuttajana. Siitä on vaikea päästä pois, vaikka yksilö sitä itse haluaisikin, Nisula korostaa.

Palvelujärjestelmän tasolla Nisula tähdentää eri palvelusektorien yhteistyön vahvistamista.

– Niin työllistämisvalmennukset kuin muutkin maahanmuuttajille suunnatut palvelut tulisi suunnitella ja toteuttaa moniammatillisesti ja kokonaisvaltaisesti huomioiden niin oppiminen, auttaminen, ohjaaminen kuin arjessa tukeminen. Maahanmuuttotyö vaatiikin työntekijöiltä erityistä osaamista vuorovaikutuksessa, kohtaamisessa, asenteiden tunnistamisessa, erilaisen vuorovaikutusta tukevien menetelmien käyttämisessä ja kulttuuristen erojen huomioimisessa.

Tutkimuksessaan Nisula kuvaa maahanmuuttajien työllistämisvalmennusten vuorovaikutuskulttuuria neljän erilaisen vuorovaikutuskehyksen avulla. Kehyksissä korostuvat joko liittyminen, erillisyys, haavoittuvuus tai kamppailu. Liittymisen kehyksessä maahanmuuttajien identiteetti määrittyy kaikkein monipuolisimmin ja kokonaisvaltaisimmin.

Tutkimuksensa aineiston Nisula on koonnut havainnoinnin ja haastattelujen avulla kolmesta eri työllistämisvalmennusryhmästä vuosina 2004−2006. Aineistosta tutkija on eritellyt vuorovaikutuksessa ja puheessa esiin tulleita osallistujien rooleja ja positioita, joiden avulla hän on jäsentänyt vuorovaikutuskehykset ja niissä ilmenevät identiteetit. Aineiston analysoinnissa on hyödynnetty myös diskurssinanalyyttistä tutkimusperinnettä.

Tietoja väitöstilaisuudesta:
Yhteiskuntatieteiden maisteri Leila Nisulan väitöskirja Vuorovaikutuskulttuuri ja sen jäsentyminen maahanmuuttajien työllistämisvalmennuksessa tarkastetaan Lapin yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa lauantaina 5. helmikuuta 2011 klo 12 Esko ja Asko -salissa (Yliopistonkatu 8, Rovaniemi). Vastaväittäjänä tilaisuudessa on YTT Arja Jokinen Tampereen yliopistosta ja kustoksena professori Petri Kinnunen Lapin yliopistosta. Tervetuloa!

Taustatietoja väittelijästä:
Leila Nisula on suorittanut ylioppilastutkinnon Muhoksen lukiossa vuonna 1980. Hän on valmistunut sosiaalihuoltaja-sosionomiksi Tampereen yliopistosta 1988 ja yhteiskuntatieteiden maisteriksi pääaineenaan sosiaalityö Lapin yliopistosta 1998.

Nisula on työskennellyt Diakonia-ammattikorkeakoulun Oulussa sijaitsevassa Diak Pohjoinen -toimipaikassa vuodesta 2000 lähtien, ensin sosiaalialan lehtorina ja vuodesta 2009 lähtien sosiaalialan vastuulehtorina ja palvelupäällikkönä. Tätä ennen hän on työskennellyt tuntiopettajana Oulun seudun ammattikorkeakoulussa ja Oulun sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksessa. Sosiaalityössä hän on toiminut Raahen, Keravan ja Tampereen sosiaalivirastoissa. Sosiaalityön alueella hän on keskittynyt erityisesti kuntoutuksen ja perhetyön kysymyksiin.

Lisätietoja:
Leila Nisula, p. 040 509 2706 tai 040 410 1331, leila.nisula(at)elisanet.fi, leila.nisula(at)diak.fi
Väitöskirjan lehdistökappaleet ja valokuva väittelijästä ovat saatavissa Lapin yliopiston viestinnästä: tiedotus(at)ulapland.fi tai p. 040 571 1960 (lehdistökappaleet), p. 040 740 2237 (valokuva)

Julkaisun tiedot:
Leila Nisula: Vuorovaikutuskulttuuri ja sen jäsentyminen maahanmuuttajien työllistämisvalmennuksessa. Acta Universitatis Lapponiensis 194. Lapin yliopistokustannus: Rovaniemi 2010. ISBN 978-952-484-394-2. ISSN 0788-7604.

Julkaisun myynti:
Tiede- ja taidekirjakauppa Tila (Lapin yliopiston pääkirjasto, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi), p. 040 821 4242, julkaisu(at)ulapland.fi, verkkotilaukset: www.ulapland.fi/julkaisut

LaY/Viestintä/SV