Jóna Margrét Ólafsdóttirin väitöstutkimuksen mukaan päihdeongelmaisen henkilön perheenjäsenet kokevat eri tavoin sen, miten ongelma vaikuttaa heidän omaan henkiseen hyvinvointiinsa, psykososiaaliseen tilaansa ja koko perhejärjestelmään. Päihdeongelmaisen henkilön perheenjäsenet voivat kärsiä lisääntyneestä masennuksesta, ahdistuksesta ja stressistä. Lisäksi he voivat kokea, että perhe on epäyhtenäisempi ja että perheenjäsenten välinen kanssakäyminen on vähäisempää verrattuna perheisiin, joissa ei ole päihdeongelmaista jäsentä.
Ólafsdóttir painottaa, että kun tarkastellaan päihdeongelman vaikutuksia perheisiin ja perhejärjestelmiin, tulisi aina huomioida perheenjäsenten erilaiset roolit perheessä, eli niin sanotuissa perheen osasysteemeissä. Neljän perheeseen kuuluvan osasysteemin – eli puolisoiden, vanhempien, sisarusten ja lapsien – yksilölliset tarpeet ja näkökulmat poikkeavat toisistaan. Voidaankin sanoa, että perheitä autettaessa ei ole vain yhtä viisasten kiveä.
– Näiden neljän eri perheenjäsenen lisäksi myös päihdeongelmainen henkilö itse on perhejärjestelmään kuuluva yksikkö. Olisikin tärkeää tarjota perheelle sellaista apua, joka huomioi koko perheen tarpeet, Ólafsdóttir sanoo.
Uusi työkalu päihdetyöntekijöiden käyttöön
Ólafsdóttir on kehittänyt dynaamis-toiminnallisen mallin hyödynnettäväksi perheissä, joissa on päihdeongelmainen henkilö. Malli perustuu aineiston määrälliseen ja laadulliseen tutkimukseen ja se kuvaa niitä monenkirjavia tunteita ja asenteita, joita eri perherooleihin kuuluvilla perheen jäsenillä voi olla päihdeongelmaista läheistään kohtaan.
Perhejärjestelmän neljä osasysteemiä – puolisot, vanhemmat, lapset ja sisarukset – kuvasivat tunteitaan päihdeongelmaista lähisukulaista kohtaan monin eri tavoin.
– Kun ymmärrämme paremmin perheen osasysteemien ja päihdeongelmaisen keskinäisiä suhteita, voimme huomioida yksilölliset tarpeet perheitä auttaessamme. Näin tuemme tehokkaammin koko perhejärjestelmän toipumista, mukaan lukien päihdeongelmainen sukulainen, Ólafsdóttir sanoo.
Päihdetyöntekijät voivat hyödyntää dynaamis-toiminnallista mallia päihdetyössä työkaluna, jonka avulla voi selvittää, miten yhtenäisyyden kokemukset, kanssakäyminen ja tunteet vaihtelevat perheenjäsenten kesken.
Tietoa väitöksestä
Jóna Margrét Ólafsdóttirin väitöskirja Addiction within families: The impact of substance use disorder on the family system tarkastetaan Lapin yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnan ja Islannin yliopiston sosiaalityön tiedekunnan luvalla 23. päivänä lokakuuta 2020 klo 14.00 etäväitöstilaisuutena osoitteessa: https://connect.eoppimispalvelut.fi/vaitos2
Opponenttina toimii apulaisprofessori Eydís Sveinbjarnardóttir Akureyrin yliopistosta ja kustoksena dosentti Tarja Orjasniemi Lapin yliopistosta.
Tietoa väittelijästä
Jóna Margrét Ólafsdottir suoritti sosiaalityön maisterin tutkinnon Islannin yliopistossa. Lisäksi hän on suorittanut National Certified Addiction Professional, Master Addiction Counselor -tutkinnon, jonka on myöntänyt Yhdysvalloissa toimiva päihdetyön ammattilaisten yhdistys NAADAC.
Vuodesta 2015 hän on työstänyt perheisiin ja päihdehäiriöihin liittyvää väitöskirjaansa Islannin yliopiston sosiaalityön tiedekunnan ja Lapin yliopiston sosiaalityön yksikön ohjauksessa. Parhaillaan Ólafsdottir toimii lehtorina Islannin yliopistossa, opetusteemoinaan riippuvuus ja päihdehäiriöt. Lisäksi hän toimii sosiaalityön opiskelijoiden harjoitteluiden ohjaajana.
Lisätietoa
Jóna Margrét Ólafsdóttir jona(at)hi.is
Tietoa julkaisusta
Jóna Margrét Ólafsdóttir: Addiction within families: The impact of substance use disorder on the family system. Acta Universitatis Lapponiensis 292, ISBN 978-952-337-229-0, ISSN 1796-6310, Lapin yliopisto 2020, Rovaniemi.
Pysyvä linkki sähköiseen julkaisuun: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-229-0