Sosiaalialan toimintaa raamittava lainsäädäntö ja palvelujen järjestäminen ovat uudistumassa. Lisäksi kansalaisten sosiaalialaan kohdistamat odotukset muuttuvat yhteiskunnallisen kehityksen ja ihmisten elämäntilanteiden mukaan. Jari Helmisen tutkimuksen mukaan sosiaalialan toiminnan uudistaminen edellyttää myös alan työnkuvien tarkastelua.

Helmisen tutkimuksessa tarkastellaan sosiaalialan työtä ja ammattilaisuutta sosiaaliohjauksen näkökulmasta. Tarkastelu kohdentuu sosiaaliohjaajien työn lähtökohtiin, ammatilliseen kasvuun ja kehitykseen, ammattitaitoon, asiantuntijuuteen sekä tulevaisuuskuvaan.

– Sosiaalialan työtä tehdään ihmisten kanssa ja heidän parhaaksi. Ammatilliseen kasvuun ja kehittymiseen alalla vaikuttavat koulutus, työura ja elämänkokemus. Toisin sanoen ammatillinen kasvu ja kehitys ovat sekä ammattilaisena että ihmisenä varttumista. Lyhyesti sanottuna ammattitaito on työskentelyvalmiutta ja -varmuutta, Helminen kiteyttää.

Tutkimuksessa haastateltujen sosiaaliohjaajien mukaan sosiaalialan työkäytäntöjä koskeva tieto ja osaaminen ovat keskeisessä asemassa asiakastyössä. Tieto auttaa sosiaaliohjaajia ymmärtämään ihmistä ja hänen elämäntilanteestaan nousevia ongelmia sekä toimimaan tilanteen edellyttämällä tavalla.

– Sosiaaliohjaajien asiakastyön keskiössä ovat työntekijän ja asiakkaan kohtaaminen sekä yhdessä työskentely. Työn onnistumiseen vaikuttavat keskeisesti työntekijän ohjaustaidot sekä verkosto- ja koordinaatiovalmiudet, Helminen sanoo.

Tutkimusta varten haastatellut sosiaaliohjaajat ymmärsivät asiantuntijuuden ammattitaitona ja sen vahvistumisena. Asiantuntijuus voi näyttäytyä muiden muassa laaja-alaisena perehtymisenä sosiaalialaan, osaamisen kohdentumisena tietylle alueelle tai esimerkiksi johonkin lähestymistapaan tai menetelmään erikoistumisena.

– Sosiaalialalla työskentelevien ammattilaisten mukaan sosiaaliohjaus perustuu ammattietiikkaan sekä asiakkaan elämäntilanteen yksilöllisten tarpeiden huomioimiseen. Tämä edellyttää työntekijän ja asiakkaan kohtaamista: läsnäoloa, vastavuoroisuutta ja yhteistoiminnallisuutta, Helminen sanoo.

Kannustava ohjaus puolestaan merkitsee asiakkaan toimintakyvyn ja voimavarojen vahvistamista muiden muassa huomioimalla asiakkaan kulttuurinen tausta ja elämäntilanne. Tällöin ohjaus kohdentuu arjen ja elämänhallinnan lisäämiseen.

Jari Helmisen tutkimuksen aineisto muodostuu 60 teemahaastattelusta, jotka on tehty kolmessa eri vaiheessa. Ensimmäiset 22 haastattelua tehtiin sosiaaliohjaajakoulutuksen ollessa käynnissä vuonna 1996. Toinen haastattelu, 23 haastattelua, tehtiin ennen sosiaaliohjaajakoulutuksen päättymistä vuonna 1996. Kolmas, 15 haastattelua, tehtiin vuonna 2009, jolloin henkilöt olivat työskennelleet alalla valmistumisensa jälkeen noin 13 vuotta.

Tietoja väitöstilaisuudesta:
Valtiotieteen maisteri Jari Helmisen väitöskirja Päämääränä sosiaalialan ammattilaisuus Sosiaaliohjaajien näkemyksiä ammattialasta ja alan tulevaisuudesta tarkastetaan Lapin yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina 30.8.2013 12.00–15.00, luentosali 2, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi. Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii professori Riitta Vornanen Itä-Suomen yliopistosta ja kustoksena professori Anneli Pohjola Lapin yliopistosta.
Tervetuloa

Taustietoja väittelijästä:
Jari Helminen (s. 1963 Lahdessa) on valmistunut valtiotieteen maisteriksi Helsingin yliopistosta vuonna 1993.
Työurallaan Helminen on toiminut kouluttajana ammattikorkeakouluissa noin 15 vuoden ajan. Lisäksi hänellä on työkokemusta sosiaalialalta, erityisesti lastensuojelun tehtävistä noin kymmenen vuoden ajalta. Diakonia-ammattikorkeakoulussa hän on toiminut eri tehtävissä elokuusta 1996 lähtien.

Lisätietoja:
Jari Helminen
Puh. +358 40 869 6021
s-posti jari.helminen@diak.fi

LaY/Viestintä/Olli Tiuraniemi