Liettuan itsenäisyyden palautuminen kirvoitti yhteiskunnassa runsaasti poliittisia, sosiaalisia ja taloudellisia muutoksia. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen sosiaaliset ongelmat Liettuassa kasvoivat ja ongelmien luonne muuttui; yhteiskuntaluokkien synty, sosiaalinen polarisaatio, köyhyys, ihmiskauppa, lapsiprostituutio, vanhempien maastamuutto ja jälkeen jätetyt lapset kuvastavat aikaa.

Alussa Neuvostoliiton jälkeinen Liettua ei pystynyt vastaamaan muuttuneen tilanteen asettamiin haasteisiin. Usein ongelmien katsottiin olevan pikemminkin henkilökohtaisia kuin olosuhteiden aiheuttamia.

– Liettualainen sosiaalityö alkoi saavuttaa ammattikunnan tunnusmerkit, kun alettiin keskittyä syihin pelkkien seuraamusten sijaan, Sonata Maciulskyte toteaa väitöksessään.

Maciulskyten väitöksessä kerrotaan, miten sosiaalityö alana syntyi Liettuassa voimakkaiden yhteiskunnallisten muutoksen vallitessa. Maciulskyte luo väitöksessään ammattimaistumisprosessin mallin, joka perustuu Liettuan sosiaalityön kehittymiseen.

Sosiaalityön harjoittaminen, opinnot ja tiede ovat ammattimaistumisprosessin keskiössä. Liettuassa nämä kolme sosiaalityön alaa kehittyivät samanaikaisesti, mikä johti niiden väliseen tiiviiseen riippuvuussuhteeseen. Kehityksen tahti on kuitenkin vaihdellut alojen välillä, ja se on aiheuttanut ristiriitoja.

Sosiaalityö on vahvasti säännelty ala Liettuassa. Puutteellinen kokemus ja kommunismin jälkeinen muutoskausi ovat kuitenkin aiheuttaneet epävakautta ja vaikutukset on voitu nähdä valtion sosiaalipolitiikan kehityksessä. Tämä puolestaan on vaikuttanut sosiaalityön rakentumiseen alana.

Sosiaalityön kehittyessä koulutuksen merkitystä on alettu painottaa enenevissä määrin. Koulutussektorin rooli on entistä aktiivisempi ja sillä on enemmän sananvaltaa alan standardien ja pätevyysvaatimusten määrittelyssä. Ammatilliset järjestöt ja koulutusorganisaatiot ovatkin olleet ammattimaistumisen taustalla tukemassa prosessia.

Väitöskirjassa esitetty malli soveltuu lastenhoitojärjestelmään, mutta sitä voi soveltaa muillekin sosiaalityön aloille. Mallia voi myös hyödyntää muiden maiden vastaavan prosessin teoretisoinnissa sekä kansainvälisessä vertailevassa analyysissä.


Tietoja väitöstilaisuudesta:

Sonata Maciulskyten väitös The Code of Society Transformation in Social Work: Modelling the Construction of Lithuanian Social Work Professionalization tarkastetaan Lapin yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa 28. maaliskuuta 2014 kello 12 alkaen. Vastaväittäjänä toimii professori Albinas Bagdonas Vilnan yliopiston yleisen psykologian laitokselta, erityispsykologian laboratoriosta. Kustoksena toimii emeritusprofessori Kyösti Urponen Lapin yliopistosta. Väitöstilaisuus pidetään auditorio 6:ssa (Lapin yliopisto, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi). Tervetuloa!


Taustatietoja väittelijästä:

Sonata Maciulskyte (s. 1977 Plungessa, Liettuassa) sai toisen asteen tutkintonsa Akademiko Adolfo Jucio Secondary Schoolista vuonna 1995. Maciulskyte valmistui politiikkatieteiden kandidaatiksi vuonna 1999 ja politiikkatieteiden maisteriksi vuonna 2001 Klaipėdan yliopistosta. Hän aloitti työt yliopistonlehtorina Klaipėdan yliopistossa vuonna 2001; vuoden 2014 alusta hän on myös toiminut hankekoordinaattorina Liettuan merimuseossa.


Lisätietoja:

Sonata Maciulskyte, s.maciulskyte (at) gmail.com, puh. +370 684 47019

Väitöskirjan lehdistökappaleita on saatavissa Lapin yliopistokustannuksesta, puh. 040 821 4242, julkaisu (at) ulapland.fi.


Julkaisun tiedot:

Sonata Maciulskyte: The Code of Society Transformation in Social Work: Modelling the Construction of Lithuanian Social Work Professionalization. Acta Universitatis Lapponiensis 273. Lapin yliopistokustannus: Rovaniemi 2014. ISBN 978-952-484-713-1. ISSN 0788-7604.

LaY/Viestintä/TN