Suomalaisten työorganisaatioiden turvallisuus- ja työhyvinvointitoiminta on hajanaista ja yksittäisongelmakeskeistä. Kokonaisvaltainen, johdettu ja tehokas toiminta on sille vierasta.

– Turvallisuuden ja työhyvinvoinnin kokonaishallintaa edellyttävät ajattelu- ja toimintatavat ovat Suomessa harvinaisia. Syynä tähän on organisaatiososiaalisen tietämyksen heikkous, Juhani Tarkkonen sanoo.

Tarkkonen tutki väitöstyössään työturvallisuutta ja -hyvinvointia vaikeuttavia käsityksiä, ajattelutapoja ja ajatusrakennelmia. Hänellä on itsellään vankka kokemus 40 vuoden ajalta erilaisista työsuojelu- ja työhyvinvointialan viranomais-, asiantuntija- ja luottamustehtävistä.

Hän tarkasteli aihetta sekä työorganisaatioiden tasolla että kansallisella turvallisuuden ja työhyvinvoinnin koulutus-, tiedotus- ja tutkimusorganisaatioiden tasolla. Kansallista tasoa edustivat Työturvallisuuskeskus, työmarkkinajärjestöt, Valtiokonttori, eläkevakuutusyhtiöt ja työsuojelun ammatillis-aatteelliset yhteisöt.


Puutteellinen ymmärrys työorganisaatioiden edellytyksistä

Työturvallisuus ja -hyvinvointi ovat suoraan yhteydessä organisaatiokyvykkyyteen, johon kokonaishallinnalla voitaisiin edistävästi vaikuttaa. Nykyinen yksittäisongelmiin reagoiva ja korjaava toimintatapa on kuitenkin riittämätön kokonaishallinnan kulttuuriseksi periaatteeksi.

Kokonaishallinnan kehittämiselle on Juhani Tarkkosen mukaan olemassa myös kansallisia ja työorganisaatiokohtaisia strategisia kehittämisesteitä. Ne ilmenevät puutteellisena ymmärryksenä työorganisaatioiden rakenteellisista, prosessuaalisista ja toiminnallisista edellytyksistä, joita tarvittaisiin turvallisuuden ja työhyvinvoinnin kestävässä luomisessa, ylläpidossa ja jatkokehittämisessä.

– Ilman tuon tiedon realistista käyttöä hukataan mahdollisuuksia ja aiheutetaan myös tuotannollisia ja taloudellisia menetyksiä, Tarkkonen kertoo.


Esimieskeskeisyys haitallinen periaate

Suomalainen työturvallisuus ja -hyvinvointi on Juhani Tarkkosen mukaan esimieskeskeistä. Erityisen selvänä se ilmentyy käsitteen ja periaatteen "esimiesvastuu" kautta.

Ylimmän johdon maininnoissa jätetään kuitenkin perustelut ja työorganisaation laajuiset esikuva-, varmistus- ja ohjaustehtävät mainitsematta. Lisäksi ylimmän johdon rooli ja keinot sekä koko johtamisjärjestelmän yhdensuuntaisen ja yhdenmukaisen toiminnan osuus ovat epäselviä, mikä aiheuttaa ongelmia.

– Esimies- ja organisaatioyksikkökeskeisyys aiheuttaa työorganisaation sisäistä hajontaa ja tuloksettomuutta, jolloin varsinainen työorganisaatio hajoaa organisaatioyksiköiden lukumäärän mukaisiksi "pikkutyöorganisaatioiksi". Se on turvallisuuden ja työhyvinvoinnin kokonaishallinnan kannalta haitallinen periaate, Tarkkonen sanoo.


Suljetut verkostot ongelmallisia

Työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen kansallinen yhteistoiminta ja konsensusperiaate työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin edistämiseksi eivät nekään ole olleet omissa suljetuissa verkosto- ja vallankäyttösuhteissaan ongelmattomia:

– Työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen sekä niitä lähellä olevien tahojen verkostosta on joiltakin osin tullut myös sisäänpäin lämpiävä kokonaisuus. Sen suhde erityisesti kansainvälisen ja kansallisen turvallisuus- ja työhyvinvointitutkimuksen organisaatiosysteemisiä reunaehtoja koskevaan tietoon näyttää olevan huomattavan katkoksellinen, Tarkkonen toteaa.

Kansalliset toimijat käyttävät Tarkkosen mukaan koulutuksen ja tiedotuksen välityksellä diskursiivista valtaa suhteessa työpaikoilla ja työorganisaatioissa toimiviin ihmisiin. Diskursiivisella vallalla hän tarkoittaa tässä yhteydessä institutionaalisten asiantuntijoiden vaikutusvaltaa suhteessa turvallisuus- ja työhyvinvointitiedon tarvitsijoihin ja vastaanottajiin.


Työsuojelun perus- ja täydennyskoulutus uudistettava

Työelämän jatkuvan muutoksen ja työorganisaatioiden menestymisedellytysten vuoksi tarvittaisiinkin Juhani Tarkkosen mukaan organisaatiosysteemiä ymmärtävää teoreettista osaamista, kokonaisvaltaista otetta sekä yhteistoiminnan edellytysten ja esteiden realistista ymmärrystä.

Eräs ratkaisu tässä olisi työsuojelun perus- ja täydennyskoulutuksen sisällöllinen tarkistaminen tai uudistaminen:

– Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta tarjolla oleva koulutus niin johdolle ja esimiehille kuin työsuojelun yhteistoimintahenkilöstölle pääosiltaan korostaa yksittäisen esimiehen vastuuta, kehittämisaktiivisuutta ja yhteistoimintaa. Samalla se jättää laajemman johtamisjärjestelmän sekä turvallisuuden ja työhyvinvoinnin työorganisaatiolaajuisen kokonaishallinnan tarkastelun toissijaiseksi, Tarkkonen perustelee.


Tietoja väitöstilaisuudesta:

Filosofian tohtori ja yhteiskuntatieteiden lisensiaatti Juhani Tarkkosen väitöskirja "Näin on tehty ennenkin". Tutkimus turvallisuuden ja työhyvinvoinnin kokonaishallintaa estävistä ja vaikeuttavista uskomuksista tarkastetaan Lapin yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina 18.3.2016 klo 12, luentosalissa 3, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi. Vastaväittäjänä toimii dosentti Tuomo Alasoini Helsingin yliopistosta ja kustoksena emeritusprofessori Asko Suikkanen Lapin yliopistosta. Tervetuloa!


Tietoja väittelijästä:


Kuva: Teppo Jokinen

Eero Juhani Tarkkonen (kutsumanimi Juhani, synt. 1950 Viitasaarella) on kirjoittanut ylioppilaaksi vuonna 1969 Viitasaaren yhteiskoulusta. Hän on väitellyt filosofian tohtoriksi työtieteestä Oulun yliopistossa vuonna 2005 ja valmistunut yhteiskuntatieteiden lisensiaatiksi sosiologiasta Tampereen yliopistosta vuonna 1998.

Tarkkonen on työskennellyt urallaan myös insinöörinä Oulun työsuojelupiirissä vuosina 1975–79, Oulun kaupungin työsuojelupäällikkönä vuosina 1980–1999 ja konsulttiyrittäjänä vuodesta 1999.


Lisätietoja:

Juhani Tarkkonen
jtarkkon (at) dnainternet.net
P. 040 726 2830

Väitöskirjojen myynti mm. verkkokauppa Juvenes.
Tiedustelut ja lehdistökappaleet: julkaisut (at) ulapland.fi


Julkaisun tiedot:

Juhani Tarkkonen: "Näin on tehty ennenkin". Tutkimus turvallisuuden ja työhyvinvoinnin kokonaishallintaa estävistä ja vaikeuttavista uskomuksista. Acta Universitatis Lapponiensis 318. Lapin yliopistokustannus. Rovaniemi 2016. ISBN 978-952-484-885-5. ISSN 0788-7604. Verkkoversio (pdf) Acta Electronica Universitatis Lapponiensis 184. ISBN (pdf) 978-952-484-886-2. ISSN (pdf) 1796-6310.


LaY/Viestintä/RJ