Pidempien sairauspoissaolojen syynä ovat yhä useammin mielenterveyshäiriöt. Työkyvyttömyyseläkkeiden pääasiallisena syynä ovat yleensä tuki- ja liikuntaelinten sairaudet, mutta mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden osuus on viime vuosina myös niiden syynä kasvanut.

Työuupumusta ei Suomessa luokitella sairaudeksi, eikä sen nojalla myönnetä lupaa sairauspoissaoloon. Työuupumus voi kuitenkin oireilla mielenterveyshäiriöinä, kuten masennuksena ja ahdistuksena. Niiden yleisyyden perusteella työuupumus aiheuttaa merkittäviä yhteiskunnallisia kustannuksia.

– Työntekijän työkyvystä huolehtiminen on työnantajan velvollisuus, ja lähiesihenkilön rooli on siinä keskeinen. Tämän vuoksi olisi tärkeää kiinnittää huomiota siihen, miten lähiesihenkilö ennaltaehkäisee työntekijän työuupumusta ja tukee häntä siitä toipumisessa, Tuula Näätänen kuvailee tutkimuksensa lähtökohtia.

Käytännön työkaluna työpaikoilla on aktiivisen tuen malli, jota kutsutaan myös muun muassa varhaisen välittämisen tai varhaisen tuen malliksi. Mallin mukainen tuki kohdistuu sekä työuupumuksen ehkäisemiseen että siitä kuntoutumiseen. Kaikkiin tukivaiheisiin sisältyy työntekijän keskustelu lähiesihenkilön kanssa. Keskustelussa käsitellään työntekijän heikentynyttä työkykyä ja sovitaan toimenpiteistä, joilla työntekijän tilannetta edistetään.

Lähijohtamisessa olisi kiinnitettävä enemmän huomiota työntekijän kuulluksi tulemiseen

Tutkimusaineisto kerättiin työuupumuksen kokeneilta henkilöiltä, jotka olivat keskustelleet työkykynsä heikentymisestä lähiesihenkilönsä kanssa. Tutkimusaineisto muodostui työntekijöiden kirjallisista vastauksista ja haastatteluista. Tutkimukseen osallistui 37 henkilöä, joista 16 osallistui haastatteluihin.

Tutkimukseen osallistuneiden kokemukset edustivat monipuolisesti työntekijän keskusteluja työuupumuksesta lähiesihenkilön kanssa ja tilanteen kehittymistä keskustelun jälkeen. Tutkimukseen osallistuneet olivat keskustelleet työkykynsä heikentymisestä lähiesihenkilönsä kanssa ennen työuupumusta tai työuupumuksen ilmettyä. Tutkimusaineisto analysoitiin soveltamalla tulkitsevaa fenomenologista analyysiä.

Tutkimuksessa kävi ilmi, että lähiesihenkilö ei tunnistanut työntekijän työkyvyn heikentymistä ajoissa eikä hän kuunnellut työntekijöitä, kun he ottivat tilanteensa esille lähiesihenkilön kanssa. Tutkimukseen osallistuneiden työntekijöiden työkyky heikkeni siten, että seurauksena oli sairauspoissaolo.

– Myös sairauspoissaolon aikana käydyissä keskusteluissa korostui työntekijöiden kuulluksi tulemattomuuden kokemus. Lähiesihenkilö ei keskustelujen johdosta toteuttanut toimenpiteitä, jotka olisivat tukeneet työntekijöiden työuupumuksesta kuntoutumista tai edistäneet sairauspoissaolon jälkeistä työhön paluuta. Työntekijän työmäärää ei esimerkiksi vähennetty tai työtehtäviä ei järjestelty uudelleen, jolloin työntekijä ei saanut tarvitsemaansa tukea, Näätänen kertoo.

Tutkimus osoitti, että työntekijän kuulluksi tulemisella on merkitystä hänen työuupumuskokemukseensa. Tutkimustulosten perusteella lähijohtamisessa olisi kiinnitettävä huomiota työntekijän kokemukseen ja kuulluksi tulemiseen hänen työkykynsä heikentymistä koskevissa keskusteluissa.

– Lähiesihenkilö varmistaa työntekijän kuuntelemisella, että hän saa työntekijän tilanteesta oikean kuvan. Tällöin hänen on mahdollista kohdistaa tilanteeseen työntekijän tarpeiden mukaisia toimenpiteitä ja näin ehkäistä työuupumusta ja tukea siitä kuntoutumisessa, Näätänen toteaa.

Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää työuupumuksen ehkäisemisen ja siitä kuntoutumisen tukemiseen tarkoitettujen käytännön työkalujen ja lähijohtamisen kehittämisessä.

Tietoa väitöstilaisuudesta

HTM, YTM Tuula Näätäsen väitöskirja Työntekijän kuulluksi tulemisen merkitys työuupumuskokemukseen lähiesihenkilön kanssa käytävässä keskustelussa tarkastetaan Lapin yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina 15. maaliskuuta 2024 kello 12 alkaen Eelin salissa (Lapin yliopiston päärakennus, 1. kerros, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi).

Vastaväittäjänä toimii professori Jari Stenvall Tampereen yliopistosta ja kustoksena yliopistonlehtori Ville Pietiläinen Lapin yliopistosta.

Väitöstä voi seurata etänä osoitteessa https://blogi.eoppimispalvelut.fi/ulapland/

Lisätietoja

Tuula Näätänen, tnaatane(at)ulapland.fi, p. 040 511 0075

Tietoa julkaisusta

Tuula Näätänen: Työntekijän kuulluksi tulemisen merkitys työuupumuskokemukseen lähiesihenkilön kanssa käytävässä keskustelussa. Acta electronica Universitatis Lapponiensis 373. Lapin yliopisto 2024, Rovaniemi.

Julkaisun pysyvä osoite: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-410-2