Hallintotieteiden maisteri Pekka Juntunen selvittää väitöstutkimuksessaan poliittisia ja hallinnollisia lähtökohtia ja intressejä, joiden pohjalta puolueet ovat muodostaneet kantansa aluehallintouudistuksiin ja virkamiehet toteuttaneet näitä uudistuksia. Hän tarkastelee erityisesti 1990-luvun aluehallintouudistuksia sekä 2000-luvun alussa toteutettua Kainuun maakuntahallintokokeilua valtakunnan tason poliittisten päätöksentekijöiden ja keskushallinnon avainvirkamiesten toiminnan kautta.

1990-luvulla suomalaisen aluehallinnon yli pyyhkäisi uudistusaalto, jonka yhteydessä muun muassa perustettiin alueelliset ympäristö- sekä työ- ja elinkeinokeskukset, uudistettiin läänijako, muutettiin valtion aluehallinnon aluejakoja sekä siirrettiin aluekehitystehtävät lääninhallituksilta maakunnan liitoille. Kainuun hallintokokeilussa 2000-luvun alussa puolestaan annettiin perinteisesti valtiolle ja kunnille kuulunutta päätös- ja ohjausvaltaa kansanvaltaisesti valitulle maakuntavaltuustolle.

Näitä hallinnon uudistusratkaisuja on tutkimuksen mukaan leimannut useassa tapauksessa valtapolitiikka sekä eri hallinnonalojen reviiri-intressit: hallintoreformeja valmistelevilla ja toteuttavilla tahoilla on ollut uudistuksissa usein omia tarkoitusperiään.

– Poliittisten puolueiden kiinnostus hallinnon kehittämiseen ja puolueiden kannat uudistuksiin ovat monesti kiinni siitä, miten kulloinenkin uudistus vaikuttaa puolueiden väliseen valtapolitiikkaan ja -asetelmiin. Hallinnonuudistuksista vastaavien virkamiesten toimintaan liittyy puolestaan keskushallintolähtöisyyttä sekä oman hallinnonalan reviirien ja oman sektorin puolustamista. Mitä enemmän uudistuksissa on kyse vallasta ja resursseista, sitä poliittisemmaksi uudistukset muodostuvat, Pekka Juntunen sanoo.

Hallintouudistusten toteutuminen edellyttää aina riittävää poliittista ja hallinnollista tahtoa. Juntunen toteaa, että Suomessa, vahvan keskushallinnon ja vahvan kunnallisen itsehallinnon maassa, aluehallinnon uudistaminen on ollut erityisen vaikeaa.

– Aluehallinnon uudistuksissa puolueet ovat pyrkineet toimimaan hallintoideologioidensa mukaan ja virkamiehet omaa hallintoajatteluaan noudattaen, mutta päätöksenteossa on jouduttu myöntymään usein poliittisiin ja hallinnollisiin kompromisseihin. Näin ollen lopputuloksena on ollut pääosin yksittäisiä, ”varovaisia ja hallittuja” osauudistuksia, Juntunen kiteyttää ja toteaa erityisesti maakuntahallintoon kohdistuneen niin poliittista kuin hallinnollista kamppailua vallasta ja erilaisista resursseista.

– Suomalaiseen aluehallintoon tuskin saadaan kauan kaivattua kokonaisratkaisua ennen kuin poliittinen kädenvääntö maakunnallisesta hallinnosta ratkaistaan, hän mainitsee.

Juntusen mukaan hallintouudistuksissa ja niiden tutkimisessa tulisi kiinnittää entistä tarkempaa huomiota hallintouudistusten kannalta keskeisten toimijoiden intresseihin.

– Hallintouudistusten tarkastelussa olisi hyvä päästä entistä enemmän kulissien taakse ja pintaa syvemmälle. Tällöin esimerkiksi uudistusten sisältöjä voitaisiin ymmärtää entistä paremmin. Tämä olisi ajankohtaista etenkin nyt, kun on ollut painetta uudistaa aluehallintoa kokonaisuudessaan osittaisten uudistusten sijaan ja kun kuntakentällä on esiintynyt voimakkaita muutoksia etenkin kunta- ja palvelurakenneuudistuksen myötä.

Tutkimuksen empiirinen aineisto on hankittu pääosin tutkimushaastatteluilla, joihin osallistui neljätoista valtakunnan tason poliitikkoa sekä kolmetoista keskus- ja aluehallinnon virkamiestä.

Tietoja väitöstilaisuudesta:
Hallintotieteiden maisteri Pekka Juntusen väitöskirja Politikointia ja reviiri-intressejä. Puolueiden hallintoideologiat ja virkamiesten hallintoajattelu aluehallintouudistuksissa tarkastetaan Lapin yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina 17. joulukuuta 2010 klo 12 Castrén-salissa (Yliopistonkatu 8, Rovaniemi). Vastaväittäjänä tilaisuudessa on professori Markku Temmes Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Antti Syväjärvi Lapin yliopistosta. Tervetuloa!

Taustatietoja väittelijästä:
Pekka Juntunen (s. 1976 Iisalmessa) on suorittanut ylioppilastutkinnon Iisalmen lukiossa 1995 ja valmistunut hallintotieteiden maisteriksi Lapin yliopistossa 2002.

Juntunen on työskennellyt vuodesta 2002 lähtien Lapin yliopistossa hallintotieteen oppiaineessa muun muassa assistenttina, projektitutkijana sekä päätoimisena tuntiopettajana. Hän on ollut mukana useissa tutkimushankkeissa, muun muassa kunta- ja palvelurakenneuudistuksen (Paras-hanke) toimeenpanon suunnitteluvaiheen arvioinnissa sekä kuntien varautumista ja turvallisuuden hallintaa selvittäneessä tutkimushankkeessa. Tällä hetkellä Juntunen työskentelee projektitutkijana Helsingin kaupungin sosiaaliviraston hyvinvointipalveluiden johtamisen arvoverkkoa tarkastelevassa tutkimushankkeessa.

Lisätietoja:
Pekka Juntunen, p. 040 553 1442, pekka.juntunen(at)ulapland.fi
Väitöskirjan lehdistökappaleet ja valokuva väittelijästä ovat saatavissa Lapin yliopiston viestinnästä: tiedotus(at)ulapland.fi tai p. 040 571 1960 (lehdistökappaleet), p. 040 740 2237 (valokuva)

Julkaisun tiedot:
Pekka Juntunen: Politikointia ja reviiri-intressejä. Puolueiden hallintoideologiat ja virkamiesten hallintoajattelu aluehallintouudistuksissa. Acta Universitatis Lapponiensis 195. Lapin yliopistokustannus: Rovaniemi 2010. ISBN 978-952-484-398-0. ISSN 0788-7604.

Julkaisun myynti:
Tiede- ja taidekirjakauppa Tila (Lapin yliopiston pääkirjasto, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi), p. 040 821 4242, julkaisu(at)ulapland.fi, verkkotilaukset: www.ulapland.fi/julkaisut

LaY/Viestintä/SV