Hankkeessa kerätään tietoa koko maan alueelta saamelaisten palvelukokemuksista, -tarpeista ja työmarkkinatilanteesta. Lisäksi hankkeessa kehitetään saamelaisten osallisuuden malleja luomalla kansalaisraati-tyyppistä toimintaa palvelusuunnittelun tueksi. Hankkeessa kerätty tieto tukee saamelaisten palvelujen järjestämistä sote-palvelujen rakenneuudistuksessa.

– Identiteetin eheys on tärkeä hyvinvoinnin osatekijä vähemmistöjen kohdalla. Äidinkieli vahvistaa ihmisen kulttuurista identiteettiä ja sidettä kulttuuriinsa. Samalla se vahvistaa myös sosiaalisia suhteita ja yhteisöllisyyttä. Monipuoliset kieliympäristöt tukevat elävää kaksikielisyyttä, joiden luomisessa hallinnon ja varhaiskasvatuksen edustajat ovat avainasemassa, hankkeen projektipäällikkö Lydia Heikkilä sanoo.

Hankkeessa tehdään kysely- ja haastattelututkimus kotiseutualueen ulkopuolella asuvien saamelaisten hyvinvointipalvelukokemuksista ja palveluiden saatavuudesta. Lisäksi selvitetään, miten terveys-, päivähoito-, perusopetus-, lastenneuvola-, perhe- ja vanhuspalvelut sekä psykososiaaliset palvelut voisivat tukea entistä paremmin sitä, että saamelaiskulttuuri muodostuisi saamelaisten yksilölliseksi ja yhteisölliseksi voimavaraksi. 

– Hankkeessa kehitetään uusia, alkuperäiskansalähtöisiä tutkimusmenetelmiä ja eettisiä käytäntöjä sekä avataan palvelujen merkitystä saamelaisten hyvälle elämälle sekä saamen kielen ja kulttuurin elinvoimaisena säilymiselle, Heikkilä sanoo.

Hanke on valmisteltu yhteistyössä saamelaiskäräjien, Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen, Saamelaisalueen koulutuskeskuksen, Sámi Soster ry:n ja Lapin sairaanhoitopiirin kanssa. Kolme vuotta kestävä hanke toteutetaan sosiaali- ja terveysministeriön ESR-rahoituksella.

Lisätietoja:
Tutkijatohtori Lydia Heikkilä
Lapin yliopisto
Puhelin 040 484 4080

LaY/Viestintä/OT