Kaivostoiminnalla on Sodankylässä laaja hyväksyntä, käy ilmi Lapin yliopiston tekemästä kyselytutkimuksesta. Kyselyyn vastanneet kuntalaiset kokivat, että kaivostoiminta on paitsi tuonut uusia työ- ja uramahdollisuuksia myös parantanut paikkakunnan ilmapiiriä ja kohottanut kunnan imagoa. Kaivostoiminnan laajenemiseen suhtauduttiin myönteisesti, mutta ympäristövaikutukset herättivät huolta.
Lapin yliopiston toteuttaman seurantakyselyn mukaan valtaosa sodankyläläisistä pitää kaivostoimintaa edelleen hyväksyttävänä. Kaivostoiminnan koettuja vaikutuksia selvittävä kysely toteutettiin nyt toista kertaa. Ensimmäiseen vuonna 2016 tehtyyn kyselyyn verrattuna hyväksyttävyys kasvoi 80 prosentista 85 prosenttiin.
Kaivostoiminta on tuonut uusia työpaikkoja ja hyödyttänyt paikallistaloutta. Sen ajateltiin luovan tulevaisuuden uskoa ja toivoa siitä, että kunta säilyy elinvoimaisena. Kyselyyn vastanneen arvioivat kaivostoiminnan myös parantaneen paikkakunnan ilmapiiriä ja viihtyisyyttä sekä kohottaneen kunnan imagoa.
Etenkin kaupan alan katsottiin hyötyneen kaivostoiminnasta, mutta vastaajat olivat hieman tyytymättömämpiä kunnan yksityiseen palvelutarjontaan kuin vuonna 2016. Kaksi vuotta sitten 77 prosenttia vastaajista oli tyytyväisiä yksityisiin palveluihin, kun toisella kierroksella tyytyväisiä oli enää 58 prosenttia.
–Osa vastaajista katsoi palvelutarjonnan kunnassa supistuneen ja he olivat pettyneitä, sillä kaivostoiminnan virittyä odotukset ovat olleen päinvastaisia, kertoo Lapin yliopiston tutkija Johanna Saariniemi.
Kyselyn perusteella kaivostoiminnan taloudellisten hyötyjen ja koettujen ympäristövaikutusten välillä näyttää vallitsevan edelleen ristiriita. Seurantakyselyyn vastanneista noin puolet koki, että kaivostoiminta on heikentänyt luonnon ja ympäristön tilaa.
– Vastaajat kantoivat huolta kumuloituvista vaikutuksista kaivostoiminnan mahdollisesti laajentuessa ja etenkin huoli vesistöistä ja poroelinkeinon tulevaisuudesta korostuivat, tutkija kertoo.
Saariniemen mukaan toinen kyselyissä esiinnoussut ristiriita liittyy koettuihin vaikutusmahdollisuuksiin. Edelleen noin puolet vastaajista piti kaivostoimintaa koskevaan päätöksentekoon osallistumista hankalana.
– Kunnassa on kyselyiden tekemisen aikaan ollut vireillä useita hankkeita elinkaarensa eri vaiheissa ja niiden seuraaminen vaatii kuntalaisilta poikkeuksellisen paljon aikaa ja resursseja. Kuntalaisten osallisuuden ja vaikutusmahdollisuuksien vahvistamiseksi on tehtävä edelleen töitä.
Lapin yliopiston toteuttaman seurantakyselyn aineisto kerättiin helmikuussa 2018 avoimella verkkokyselyllä ja kaivoshankkeiden lähikylissä järjestetyissä tilaisuuksissa. Kyselyyn saatiin 160 vastausta. Seurantakyselyn vastaajajoukko painottuu yli 40-vuotiaisiin työssäkäyviin kuntalaisiin. Kylissä järjestettyjen tilaisuuksien vuoksi kaivoshankkeiden lähikylistä saatujen vastausten osuus oli korkea suhteessa muista kylistä ja kuntakeskuksesta saatuihin vastauksiin. Kysely on osa Alueelliset innovaatiot ja suurhankkeet arktisella alueella (REGINA) –hanketta.
Kyselyraportti on ladattavissa sähköisenä Lapin yliopiston julkaisuarkisto Laudassa osoitteessa:
http://lauda.ulapland.fi/handle/10024/63396
Regina-hankkeen loppuseminaari järjestetään Rovaniemellä ja Sodankylässä 11.–12.9. Lue lisää seminaarista osoitteessa:
http://www.reginaproject.eu/flagship-conference/
Lisätietoja:
Johanna Saariniemi
Tutkija, Lapin yliopisto
REGINA-hanke
johanna.saariniemi@ulapland.fi
+358 40 484 4351