Feminiinisyys ja maskuliinisuus mielletään Liettuassa edelleen vastakohdiksi perheiden sisällä.

– Perhe-elämä, lastenhoito ja jopa päivittäinen taloudenhoito ovat sidoksissa äidin toimintaan. Isän rooli on tukea perhe-elämää, ja isän läsnäolo voidaan kokea poissaoloa haitallisemmaksi lapsen kehitykselle, Julija Eidukevičiūtė kertoo.

Lastensuojelun tarkoitus on tukea perheitä siten, että lapsi saa kasvaa turvallisessa perheympäristössä. Sosiaalityön asiakkaat ovat suurelta osin perheitä, joissa isä on poissaoleva tai hänellä on etäinen suhde lastenhoitoon ja kotitalouden ylläpitoon. Äidit sen sijaan kantavat vastuuta kodin- ja lastenhoidosta ja tasapainottavat isän poissaoloa.

Äidit, jotka ovat vastuussa lastenhoidosta, ovat vastaanottavaisempia ammattiavulle. Sosiaalityöntekijöiden on helpompi lähestyä perhettä, kun äiti ei kykene piilottamaan perheen hankalaa tilannetta.

Sosiaalityön prosessi perheiden kanssa on hajanainen, rosoinen, kiistanalainen, ristiriitainen ja epäselvä. Vuosien aikana sosiaalityöntekijät ovat omaksuneet ammattimaisemman asenteen, kun ymmärrys sosiaalityöstä on lisääntynyt. Siitä huolimatta toimintaan vaikuttavat aikaisemmat kokemukset ja alan historia.

Sosiaalityön käytännöt äitien kanssa kehittyvät sen myötä, kun tapaukset ja erilaiset perheiden auttamisprosessit lisääntyvät.

– Sosiaalityöntekijöiden ammatillinen itsetunto kasvaa, kun he saavat positiivisia kokemuksia työskentelystä äitien kanssa. Kokemusten myötä sosiaalityöntekijät ovat avoimempia kohtaamaan tulevaisuudessa myös muita perheitä.

Julija Eidukevičiūtė pitääkin tärkeänä, että perheisiin liittyvän sosiaalityön kehittymistä Liettuassa tutkitaan myös tulevaisuudessa.

Tietoja väitöstilaisuudesta:
Julija Eidukevičiūtėn väitöstutkimus Family Social Work Practices in the Context of Transitional Lithuanian Society tarkastetaan Lapin yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina 5. huhtikuuta 2013 klo 12 alkaen luentosalissa 2 (Yliopistonkatu 8, Rovaniemi). Vastaväittäjänä on professori Ewa Kantowicz Warmia and Mazury Olsztyn -yliopistosta Puolasta ja kustoksena emeritusprofessori Kyösti Urponen Lapin yliopistosta.

Taustatietoja väittelijästä:
Julija Eidukevičiūtė (s. 1977, Kaunas, Liettua) suoritti katolisen teologian kandidaatin tutkinnon vuonna 2000, maisterin tutkinnon sosiaalityössä vuonna 2002 ja ohjaajan diplomin (ammattisuhteiden konsultti, Academy of Munster) vuonna 2007 Vytautas Magnus -yliopistossa.

Vuodesta 2002 alkaen Julija Eidukevičiūtė on työskennellyt sosiaalityön opettajana maisteriohjelmassa Vytautas Magnus -yliopistossa. Hän on osallistunut erilaisiin kansallisiin ja kansainvälisiin projekteihin. Vuodesta 2012 alkaen hän on johtanut päiväkotia, joka tarjoaa sosiaalipalveluita riskiperheille.

Lisätietoja:
Julija Eidukevičiūtė, puh. +370 672 08601, julijaeiduk (at) gmail.com
Väitöskirjan lehdistökappaleet ovat saatavissa Lapin yliopistokustannuksesta, puh. 040 821 4242, julkaisu (at) ulapland.fi

Julkaisun tiedot:
Julija Eidukevičiūtė: Family Social Work Practices in the Context of Transitional Lithuanian Society. Acta Universitatis Lapponiensis 250. Lapin yliopistokustannus: Rovaniemi 2013. ISBN 978-952-484-616-5. ISSN 0788-7604.

Julkaisun myynti:
Tiede- ja taidekirjakauppa Tila (Lapin yliopiston pääkirjasto, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi), puh. 040 821 4242, julkaisu (at) ulapland.fi, verkkotilaukset: www.ulapland.fi/lup

LaY/Viestintä/JW